Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Kärsivä palvelija

Kuka hän on?

 

Jes. 52:13-15

13. Katso, minun palvelijani menestyy, hän nousee ja kohoaa, hän on oleva hyvin korkea.  14. Niin kuin monet kauhistuivat häntä - niin runneltu hän oli, hän ei enää näyttänyt ihmiseltä, hänen hahmonsa ei ollut ihmislasten hahmo - 15. niin hän on saattava ihmetyksiin monet kansat, hänen tähtensä kuninkaat sulkevat suunsa. Sillä mitä heille ei ikinä ole kerrottu, sen he saavat nähdä. Mitä he eivät ole kuulleet, sen he saavat havaita. 

 

Jes. 53:1-12b

1. Kuka uskoo meidän saarnamme, kenelle Herran käsivarsi ilmoitetaan? 2. Hän kasvoi Herran edessä niinkuin vesa, kuin juurivesa kuivasta maasta. Ei ollut hänellä komeutta eikä kauneutta. Me näimme hänet, mutta ei ollut hänellä hahmoa, johon olisimme mieltyneet. 3. Hän oli halveksittu ja ihmisten hylkäämä, kipujen mies ja sairauden tuttava, jota näkemästä kaikki kasvonsa peittivät, halveksittu, jota emme minäkään pitäneet. 4. Mutta totisesti, meidän sairautemme hän kantoi, meidän kipumme hän kärsi. Me pidimme häntä rangaistuna, Jumalan lyömänä ja vaivaamana, 5. mutta häntä haavoitettiin meidän rikkomustemme tähden, runneltiin meidän pahojen tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällään, että meillä olisi rauha, ja hänen haavojensa kautta meidät on parannettu. 

 

6. Kaikki me vaelsimme eksyksissä kuin lampaat, kukin meistä poikkesi omalle tielleen. Mutta Herra pani hänen päälleen kaikkien meidän syntivelkamme. 7. Häntä piinattiin, ja hän alistui siihen eikä suutansa avannut. Kuin karitsa, joka viedään teurastettavaksi, kuin lammas, joka on ääneti keritsijöittensä edessä, ei hänkään suutansa avannut. 8. Sorrettuna ja tuomittuna hänet otettiin pois, mutta kuka hänen aikalaisistaan sitä ajatteli? Sillä hänet leikattiin pois elävien maasta, minun kansani rikkomusten tähden rangaistus kohtasi häntä. 9. Hänelle annettiin hauta jumalattomien joukossa, mutta rikkaan luo hän tuli kuoltuaan, sillä hän ei ollut tehnyt vääryyttä eikä hänen suussaan ollut petosta. 

 

10a. Herra  näki hyväksi ruhjoa häntä, lyödä häntä kärsimyksellä… 11b. Tuntemisensa kautta minun vanhurskas palvelijani vanhurskauttaa monet, ja hän kantoi heidän pahat tekonsa. 12b.hän antoi sielunsa alttiiksi kuolemalle, ja hänet luettiin pahantekijöiden joukkoon. Hän kantoi monien synnit ja rukoili pahantekijöiden puolesta.

 

Kenestä Jesaja-profeetta tässä kirjoittaa ja ennustaa? Kuka tämä palvelija on?

 

Uudessa testamentissa meille kerrotaan, kuinka Jeesus syntyi ihmiseksi, ja kuinka Hänet myöhemmin ristiinnaulittiin Golgatan keskimmäiselle ristille meidän syntiemme tähden. Kolmantena päivänä Hän nousi kuolleista. Jeesus kärsi, jotta meillä Hänessä olisi rauha ja iankaikkinen elämä. Golgatalla Jumala sovitti maailman itsensä kanssa antamalla Poikansa synniksi meidän tähtemme. Hän kantoi ristille myös meidän sairautemme. Hän on meidän parantajamme.

 

 

Miksi tämän kaiken täytyi tapahtua?

 

Joh. 3:16-18a

Tämän Jumala teki rakkaudesta meitä ihmisiä kohtaan.

 

16. Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainutsyntyisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä. 17. Ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa vaan sitä varten, että maailma pelastuisi hänen kauttaan. 18a. Sitä, joka uskoo häneen, ei tuomita. 

 

Joko sinä tunnet tämän Jumalan ainutsyntyisen Pojan, Jeesuksen? 

 

Joh. 1:12

Hän on kuollut  sinunkin syntiesi vuoksi. Sinun tarvitsee vain ottaa vastaan Hänen tarjoamansa pelastuslahja uskomalla Jeesukseen ja tunnustamalla Hänelle syntisi. Joh. 1:12 on lupaus. ”Mutta kaikille jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille jotka uskovat hänen (Jeesuksen) nimeensä. ”

 

Siunausta päivääsi! 

 

                                                           

 

 

 

Elämän myrskyt

 

Matt. 8:23-27

 

23. ”Ja hän astui venheeseen, ja hänen opetuslapsensa seurasivat häntä. 24. Ja katso, järvellä nousi kova myrsky, niin että venhe peittyi aaltoihin; mutta hän nukkui. 25. Niin he menivät ja herättivät hänet sanoen; ”Herra, auta, me hukumme”. 26. Hän sanoi heille: ”Te vähäuskoiset, miksi olette pelkureita?” Silloin hän nousi ja nuhteli tuulia ja järveä, ja tuli aivan tyven. 27. Ja ihmiset ihmettelivät ja sanoivat : ”Millainen tämä on, kun sekä tuulet että meri häntä tottelevat?”

 

Opetuslapset pelkäsivät hukkuvansa ja herättivät Jeesuksen kesken rauhallisten unien. Jeesus ihmetteli ja kysyi, että mitä te pelkäätte eikö teillä ole uskoa? Kun Jeesus sitten tyynnytti myrskyn, heidät valtasi Herran pelko. Herran pelko ei ole pelkoa, miten me sen ymmärrämme, vaan Herran kunnioitusta.

 

Meilläkin voi olla elämässämme erilaisia myrskyjä. Meillä voi olla sairautta, taloudellisia vaikeuksia ja muita vastoinkäymisiä. Olemme nääntymäisillämme ja voimamme loppuvat. Mutta meillä on toivoa. Jeesus tahtoo auttaa meitä, kun pyydämme sitä Häneltä vilpittömin sydämin, oli asiamme mikä hyvänsä. Hän kuulee meitä. 

 Snl 50:15 sanotaan ”Avuksesi huuda minua hädän päivänä, niin minä tahdon auttaa sinua, mutta sinun pitää kunnioittaman minua. Meidän tulee kiittää Häntä avusta, jota saamme ja Jeesus odottaa, että antaisimme elämämme Hänelle kokonaan.

 

Tekstistä nousee muutamia kysymyksiä mieleeni, joita voimme miettiä itse kukin tykönämme. Esim.

- Kenen luo menemme kun kärsimme?

- Keneltä pyydämme apua?

- Keneen tai mihin olemme turvautuneet elämämme myrskyissä?

 

                                                         

 

 

Tuhlaajapoika ja hänen veljensä

 

Luuk. 15:11-32

 

11 Vielä Jeesus sanoi: "Eräällä miehellä oli kaksi poikaa. 12 Nuorempi heistä sanoi isälleen: 'Isä, anna minulle se osa omaisuudesta, joka kuuluu minulle.’ Niin isä jakoi omaisuutensa poikien kesken. 13 Muutaman päivän kuluttua nuorempi pojista kokosi kaiken, mitä omisti, ja matkusti kaukaiseen maahan. Siellä hän tuhlasi koko omaisuutensa viettäen paheellista elämää. 14 Kun hän oli tuhlannut kaiken, tuli siihen maahan ankara nälänhätä, ja hän alkoi kärsiä puutetta. 15 Silloin hän lyöttäytyi erään sen maan kansalaisen seuraan, ja tämä lähetti hänet tiluksilleen sikoja paimentamaan. 16 Hän olisi halunnut ravita itsensä palkohedelmillä, joita siat söivät, mutta niitäkään ei kukaan hänelle antanut.

17 "Silloin hän meni itseensä ja sanoi: ’Kuinka monella minun isäni palkkalaisella on yllin kyllin leipää, mutta minä kuolen täällä nälkään! 18  Minä nousen ja menen isäni luo ja sanon hänelle: Isä, minä olen tehnyt syntiä taivasta vastaan ja sinua edessäsi. 19 En ole enää sen arvoinen, että minua kutsutaan pojaksesi. Tee minut yhdeksi palkkalaisistasi.' 20 Niin hän nousi ja lähti isänsä luo. Kun hän vielä oli kaukana, hänen isänsä näki hänet ja tunsi sääliä. Isä juoksi häntä vastaan, sulki hänet syliinsä ja suuteli häntä hellästi.

 21 Poika sanoi hänelle: 'Isä, minä olen tehnyt syntiä taivasta vastaan ja sinua edessäsi. En ole enää sen arvoinen, että minua kutsutaan pojaksesi.' 22 Mutta isä sanoi palvelijoilleen: ’Tuokaa nopeasti parhaat vaatteet ja pukekaa hänet niihin, pankaa sormus hänen sormeensa ja kengät hänen jalkaansa. 23 Tuokaa syöttövasikka ja teurastakaa se. Nyt syödään ja iloitaan! 24 Sillä tämä minun poikani oli kuollut mutta heräsi eloon! Hän oli kadonnut, mutta nyt hän on löytynyt.' Ja he aloittivat iloinpidon.

25 Mutta vanhempi poika oli pellolla. Kun hän oli palaamassa ja lähestyi taloa, hän kuuli laulun, soiton ja karkelon. 26 Hän kutsui luokseen yhden palvelijoista ja tiedusteli, mitä oli tekeillä. 27 Palvelija vastasi: ’Sinun veljesi on palannut, ja isäsi antoi teurastaa syöttövasikan, kun sai hänet terveenä takaisin.' 28 Silloin vanhempi veli suuttui eikä tahtonut mennä sisälle, mutta hänen isänsä suostutteli häntä. 29 Poika vastasi isälleen: ’Kuinka monta vuotta minä olenkaan palvellut sinua enkä kertaakaan ole jättänyt käskyäsi noudattamatta. Kuitenkaan et ole antanut minulle edes vuohta, että olisin voinut pitää juhlia ystävieni kanssa. 30 Mutta kun tuo sinun poikasi tuli, tuo, joka  on tuhlannut omaisuutesi porttojen kanssa, hänelle sinä annoit teurastaa syöttövasikan!' 31 Isä vastasi: 'Poikani, sinä olet aina minun kanssani, ja kaikki, mikä on minun, on sinun. 32 Mutta pitihän nyt iloita ja riemuita, koska tämä sinun veljesi, joka oli kuollut, heräsi eloon. Hän oli kadonnut mutta on nyt löytynyt.!’"

 

Tässä vertauksessa on isä ja hänen kaksi poikaansa, nuorempi ja vanhempi. Nuorempaa poikaa ei näyttänyt kiinnostavan työt isänsä omaisuuden hoitamisessa. Hän halusi perintöosuutensa etukäteen. Isä oli antelias ja jakoi omaisuutensa poikien kesken. Nuorempi sai siten oman osuutensa ja lähti tuhlausreissulleen. Hän varmaan ajatteli, että elämä vierailla mailla on paljon kiinnostavampaa ja mielekkäämpää kuin kotona isänsä luona.

 

Lopulta sitten pojalta loppuivat rahat ja ruoka. Niinpä hän meni itseensä ja lähti nöyränä poikana isänsä luo tunnustamaan syntinsä taivasta vastaan ja isänsä edessä. Kun isä näki jo kaukaa pojan tulevan kotiin, hänen sydämensä heltyi. Hän juoksi poikaa vastaan, sulki hänet syliinsä ja suuteli häntä hellästi. Isä järjesti ilojuhlan pojan paluun kunniaksi. Poika puettiin talon parhaisiin vaatteisiin ja sormuksen sormeensa merkiksi asemansa palauttamisesta. Kengät merkkinä vapaudesta. Kaikki tämä tehtiin siksi, että anteeksiantamus oli täydellinen. Puhtaat vaatteet päälle kuvaa syntien anteeksiantamusta ja Jumalan lahjaa.

 

Vanhempi poika puolestaan tuli katkeraksi tästä juhlinnasta ja suuttui isälle. 

Nuorempaa poikaa hän kutsui ”tämä sinun poikasi”, ei veljekseen. Hän ei ymmärtänyt asemaansa isänsä kodissa, vaan yritti ansaita isänsä mielisuosion palvelemalla orjallisesti. Hän oli ilmeisesti suorittajatyyppiä.

Hänellä oli myös väärä asenne kuten veljelläkin. Ehkä hänkin olisi halunnut saada isän omaisuuden ja pitää iloa, mutta ei ymmärtänyt mahdollisuuttaan siihen. 

 

Vertaus paljastaa isän rakkauden molempia poikia kohtaan ja vastaa vanhemmalle pojalle hyvin myötätuntoisesti.

 

Taivaallisen isä rakastaa jokaista syntistä ja tahtoo armahtaa meitä ja antaa meille anteeksi meidän syntimme. Tämä tapahtuu uskomalla Jeesukseen. Hän on meidän syntiemme sovittaja. Kun tämän teemme, Jumala pukee meidät Kristuksen lahjavanhurskaudella. Armosta me pelastumme. Ef. 2:8-9 ”Armosta te olette pelastettuja uskon kautta, ette itsenne kautta - se on Jumalan lahja - ette tekojen kautta, ettei kukaan voisi kerskailla”.

 

Meillä Jeesuksen omillakin on taipumusta alkaa suorittaa hengellistä työtä vanhemman veljen tavoin, luullen Jumalan näin välittävän meistä enemmän. Jumalan armoa ei ansaita millään tavalla, muuten se ei olisi armoa.

 

Tähän loppuun hengellisen laulun pätkä. 

”Armoa on se vaan, kun täällä olla saan, Jumalan lapsi ja perillinen. Toisille viedä saan, taivaista sanomaa, jonka soi Isäni armollinen.

 

Viestin nyt viedä saan, suuresta armostaan. Viestin nyt taivahan autuudesta. Verestään kalliista, voitostaan suuresta, sanoman Jeesuksen rakkaudesta.”

 

 

 

                                               

 

 

Elämän muutos

 

 

Heräsin eräänä aamuna ihanaan hengelliseen laulun pätkään, joka soi sisimmässäni koko sen päivän. Laulun sanat kuului ”On elämä Jeesuksen veressä. Se riittää tänäkin päivänä”. 

 

Jeesuksen veressä meillä on tosiaan elämä ja vapaus synneistämme. Jeesus kärsi Golgatan keskimmäisellä ristillä meidän menneet, nykyiset ja tulevat syntimme. Hän tahtoo vapauttaa meidät synneistämme ja antaa meille iankaikkisen elämän. 

 

Jotta tämä tulee todeksi sinun kohdallasi, sinun tulee ottaa vastaan tämä pelastuksen lahja, jota Hän tarjoaa sinulle. Kun vilpittömästi tunnustat syntisi Hänelle ja kiität Häntä siitä, että Hän on kantanut ristille sinunkin syntisi, ja pyydät anteeksiantamusta, Hän antaa sinulle voiman tulla Jumalan lapseksi. ”Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä.” (Joh. 1:12).  Hän uskollinen ja vanhurskas ja antaa meille meidän syntimme anteeksi ja pelastaa meidän sielumme kadotukselta. Näin lupaa Jumalan Sana. 

 

Pelastusrukous ei ole monimutkainen eikä siihen välttämättä tarvita ketään toista henkilöä rukoilemaan kanssasi. Sinä voit ihan yksiksesi ja omin sanoin rukoilla Jeesusta elämääsi ja pyytää syntejäsi anteeksi. Sen jälkeen on tärkeää, että etsit seurakunnan, jossa voit käydä kuulemassa Jumalan sanaa. Näin vahvistut uskossasi. Tilaisuuden tullen ole rohkea ja tunnusta myös uskosi kavereillesi, ystävillesi tai niille, joiden kanssa olet tekemisissä. Sekin vahvistaa sinun uskoasi. 

 

    

                                                          

 

PELASTAVA SANA

 

Joh. 1:1-18

 

Alussa oli Sana. Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala. 2. Hän oli alussa Jumalan luona. 3. Kaikki on syntynyt hänen kauttaan. Ilman häntä ei ole syntynyt mitään, mikä syntynyt on. 4. Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valo. 5. Valo loistaa pimeydessä, eikä pimeys ole saanut sitä valtaansa. 6. Tuli mies, Jumalan lähettämä. Hänen nimensä oli Johannes. 7. Hän tuli todistajaksi, todistamaan valosta, jotta kaikki uskoisivat hänen kauttaan. 8. Ei hän ollut se valo, vaan hän tuli todistamaan valosta. 9. Todellinen valo, joka valaisee jokaisen ihmisen, oli tulossa maailmaan. 10. Maailmassa hän oli, ja maailma oli hänen kauttaan syntynyt, mutta maailma ei tuntenut häntä. 11. Hän tuli omaan maahansa, mutta hänen omansa eivät ottaneet häntä vastaan. 12. Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi oikeuden tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä. 13. He eivät ole syntyneet verestä, eivät lihan tahdosta eivätkä miehen tahdosta vaan Jumalasta. 14. Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme. Me katselimme hänen kirkkauttaan, sellaista kirkkautta kuin ainutsyntyisellä Pojalla on Isältä, ja hän oli täynnä armoa ja totuutta. 15. Johannes todisti hänestä ja huusi: ”Tämä on se, josta minä sanoin: se, joka tulee minun jäljessäni, on minua edellä, sillä hän oli olemassa ennen minua.” 16.  Hänen täyteydestään me kaikki olemme saaneet osamme ja armoa armon lisäksi, 17. sillä laki on annettu Mooseksen kautta, armo ja totuus ovat tulleet Jeesuksen Kristuksen kautta. 18. Jumalaa ei ole kukaan milloinkaan nähnyt. Ainutsyntyinen Poika, joka on Isän rinnalla, on hänet ilmoittanut.         

 

------

 

Sanoilla me voimme vaikuttaa sekä pahaa että hyvää. Pahat sanat jäävät helpommin kaikumaan mieleemme. Hyvät sanat saavat ihmisen toimimaan hyvien asioiden puolesta, ja vaikuttavat hyvää mieltä. 

 

Jumalan sanat ovat niin vaikuttavia ja voimakkaita, että kun Jumala sanoo jotain, siitä tulee todellisuutta. Jumala loi maailman sanallaan. Kun Jumala sanoi ”Tulkoon valo”, maailma täyttyi silmin nähtävällä valolla. Jumala loi kaiken sanallaan, siitä voimme lukea 1 Moos. 1.

 

Tämä Raamatun kohta kertoo meille, ettei Johannes ollut se todellinen valo, vaan hän tuli todistamaan valosta. Nimi Jeesus tarkoittaa ”Jumala pelastaa”. Jeesus on Jumalan Sana, joka syntyi ihmiseksi maan päälle pelastamaan kaikki ihmiset. Hän on kuin pelastusrengas, johon kannattaa tarttua välttyäkseen hukkumasta. Tämä on Jumalan pelastussuunnitelma koko maailmalle ja myös Raamatun sanoman ydin. Raamattu vakuuttaa, että Jeesuksessa on pelastus.

”Eikä ole pelastusta yhdessäkään toisessa; sillä ei ole taivaan alla muuta nimeä ihmisille annettu, jossa meidän pitäisi pelastuman” (Apt 4:12). ”Ja hän on synnyttävä pojan, ja sinun on annettava hänelle nimi Jeesus, sillä hän on vapahtava kansansa heidän synneistänsä” (Matt. 1:21). ”Hänestä kaikki profeetat todistavat, että jokainen, joka uskoo häneen, saa synnit anteeksi hänen nimensä kautta” (Apt. 10:43). Vain muutamia mainitakseni. 

 

-anva-

 
                                      
 
 

 

©2019 anva - suntuubi.com